Aloittelijan opas Business Intelligence -ratkaisuihin

0
788

Business Intelligence Tools -markkinoiden nykyinen tilanne

Jatkuva kiinnostus Business Intelligence -sovelluksia kohtaan on saanut suuret yritykset, offshore-ohjelmistokehityskeskukset sekä räätälöidyt ohjelmistokehitysyritykset keskittymään kehittämään laajan valikoiman jokaiselle toimialalle sopivia Business Intelligence -työkaluja. Business Intelligence -työkalujen käyttö keskeisillä teollisuudenaloilla ilmailuteollisuudesta rauta- ja terästeollisuuteen on myös lisääntynyt viime vuosina globaalien markkinoiden epävarmuuden vuoksi. Tällä hetkellä saatavilla oleviin työkaluihin, kuten Microsoft Business Intelligence -ohjelmistoon, kuuluu lukuisia maksullisia, ilmaisohjelmia sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja omia ohjelmistoja, jotka räätälöity ohjelmistokehittäjä usein räätälöi vastaamaan tietyn asiakkaan vaatimuksia. Joitakin Business Intelligence -työkalujen lisäluokkia käsitellään tässä, ja nämä ovat vain muutamia yrityksen yleisesti käyttämistä liiketoimintatiedon raportointityökaluista.

Tiedon louhinta

Tiedonlouhinta yhdistää tilaston ja tietojenkäsittelytieteen keskeiset elementit tavoitteenaan tunnistaa kuvioita suurista tietokokonaisuuksista. Tällä hetkellä käyttöön otettu tiedon louhintametodologia sisältää erilaisia tietokantajärjestelmien elementtejä, tilastoja, koneoppimista ja tekoälyä toimittamaan toimivaa älykkyyttä johtajille, päätöksentekijöille ja data-analyytikoille yrityksessä. Käytettävissä olevan raakadatan analyysin lisäksi tiedon louhintaprosessin suorittamiin lisätoimintoihin kuuluvat online-päivitys, visualisointi, löydetyn rakenteen jälkikäsittely, monimutkaisuusnäkökohdat, kiinnostuksen määrittämiseen tarvittavat mittarit sekä tiedonhallinta. Tiedonlouhinta eroaa tiedonkäsittelystä tai laajamittaisesta data-analyysistä, koska prosessi perustuu “löytöihin” eli uuden havaitsemiseen. Koska tiedon louhinta käsittelee suuria tietokokonaisuuksia, on tarjolla erilaisia automatisoituja ja puoliautomaattisia ratkaisuja tehtävän suorittamiseen. Minkä tahansa ohjelmistokehitysyrityksen kehittämät tiedon louhintasovellukset keskittyvät seuraavien tehtävien suorittamiseen – poikkeamien havaitseminen, assosiaatiosäännön oppiminen, klusterointi, luokittelu, regressio sekä yhteenveto. Nykyisiä liiketoimintasovelluksia ovat mm. tiedon louhinta asiakkuuksien hallintaan liittyvissä sovelluksissa, menestyneiden työntekijöiden ominaisuuksien määrittäminen HR-osaston tietojen avulla, asiakkaiden ostomallin tunnistaminen markkinointiosastolla sekä paljon muuta. Johtavia yrityksiä, jotka tarjoavat tiedon louhintatyökaluja käytettäväksi business intelligence -raportoinnissa, ovat Extra-Data Technologies, Clarabridge, Versium Analytics, emanio ja Polygraph Media.

Tietovarastointi

Tietovarastolla tarkoitetaan yksinkertaisesti mitä tahansa tietokantaa, jota käytetään raportointiin ja yritystietojen analysointiin. Yrityksen tiedot saadaan yleensä kaikkialta organisaatiosta, mukaan lukien HR-, markkinointi-, myynti-, asiakastuki-, varasto- ja hallintoosastot. Joissakin tapauksissa raakadatalle voidaan tehdä pieni esikäsittely ennen kuin niitä käytetään raportointiin tietovarastossa. Perinteisessä tietovarastossa (varasto, joka toimii purkamis-muunnos-lataus-mekanismilla) sijaitsevat keskeiset toiminnot käyttämällä erillisiä vaiheistus-, integrointi- ja pääsykerroksia. Esitysalueelle tallennetaan kaikki raakadata, joka on saatu eri koko yrityksen laajuisista lähteistä. Integrointikerroksessa lavastusalueelle tallennettu raakadata integroidaan muuttamaan se analysoitavaksi sopivaan muotoon, joka tallennetaan tietovarastotietokantaan. Tietovarastotietokantaan tallennetut tiedot on järjestetty hierarkkisiin ryhmiin, joihin käyttäjä pääsee pääsykerroksen kautta. Jokainen tietovarasto on usein jaettu datamarkkeihin, jotka tallentavat osajoukkoja varastoon integroidusta tiedosta. Tietovaraston keskeinen tavoite on siis tallentaa dataa käyttäjän analysoitavaksi sopivassa muodossa käyttämällä erilaisia tekniikoita, kuten OLAP:ia ja tiedon louhintaa.

Varhaisimmat organisaation käyttämät tietovarastot olivat offline-toiminnallisia tietovarastoja. Näissä varastoissa tiedot päivitettiin ajoittain (kahdesti viikoittain, viikoittain tai kuukausittain) käyttöjärjestelmistä ja tallennettiin raporttisuuntautuneeseen muotoon. Tietovaraston kehityksen seuraavassa vaiheessa syntyivät offline-tietovarastot. Offline-tietovarastoissa tietoja päivitettiin säännöllisesti käyttöjärjestelmistä ja tallennettujen tietojen rakenne suunniteltiin auttamaan raportointiprosessia. Offline-tietovarastot kehittyivät myöhemmin Online Integrated Data Warehousesiksi, jotka päivittävät varaston tiedot reaaliajassa tallentamalla jokaisen lähdetiedolla suoritetun tapahtuman. Tietovarastojen jatkokehitys on johtanut integroidun tietovaraston luomiseen, joka kokoaa yrityksen eri osastoilta saadut tiedot tarjotakseen käyttäjille reaaliaikaisen pääsyn toiminnalliseen älykkyyteen kaikkialta organisaatiosta. Johtavia tietovarastoratkaisuyrityksiä ovat Accenture, IBM, Igate ja Infobright.

Päätöstekniikka

Päätössuunnittelu on määritelty viitekehykseksi, joka yhdistää erilaisia yritysten päätöksenteon alan johtavia käytäntöjä kokonaisvaltaisen päätöksentekomenettelyn parantamiseksi tarjoamalla jäsennellyn lähestymistavan. Päätöksentekoprosessi on suunniteltu ratkaisemaan ongelmat, jotka johtuvat päätöksentekoprosessin “monimutkaisuuden katosta”. Tämä “monimutkaisuuskatto” johtuu yleensä siitä, että tietyn tilanteen monimutkaisuus ja toteutettavan päätöksentekomenettelyn kehittyneisyys eivät vastaa toisiaan. Päätössuunnittelu toimii viitekehyksenä kehittyneiden analyyttisten tekniikoiden tarjoamiselle muille kuin yrityskäyttäjille ja samalla integroi koneoppimis- ja induktiiviset päättelytekniikat organisaation päätöksentekomenettelyn virtaviivaistamiseksi. Päätössuunnittelun käyttö business intelligence -työkaluna yrityksissä on vielä lapsenkengissään ja lisäkehitystä vaatisi ennen kuin päätössuunnittelusta kehittyy käyttökelpoinen business intelligence -raportointityökalu.

Raportointi- ja kyselyohjelmisto

Raportointi- ja kyselyohjelmistot on suunniteltu tarjoamaan käyttäjille pääsy yrityksen tietokantoihin tallennettuihin tietoihin käyttäjien kyselyjen lähettämisen jälkeen. Tällaiset työkalut on suunniteltu tarjoamaan käytettävissä oleville tietojoukoille looginen muoto, joka tukee koko yrityksen tietojen saatavuutta ja nopeuttaa organisaation päätöksentekoprosessia. Tällä hetkellä ohjelmistokehitysyritykset ympäri maailmaa kehittävät erilaisia avoimen lähdekoodin business intelligence -työkaluja sekä kaupallisia business intelligence -raportointiohjelmistoja. Joitakin johtavia raportointi- ja kyselytyökaluja ovat mPower, Zoho Reports, Cognos BI, GNU Enterprise ja JasperReports. Monet intialaiset offshore-ohjelmistokehitysyritykset tarjoavat myös räätälöityjä versioita raportointi- ja kyselyohjelmistoista tehostaakseen koko yrityksen laajuista päätöksentekoprosessia.

Laskentataulukot

Taulukkolaskenta määritellään vuorovaikutteiseksi tietokoneohjelmaksi, joka mahdollistaa saatavilla olevan tiedon analysoinnin paperipohjaisten laskentataulukoiden käytöstä syntyneen taulukkomuodon avulla. Laskentataulukossa käyttäjät voivat muokata arvoja jokaisessa laskentataulukon solussa, ja rahoitusala käyttää niitä nyt laajalti paperipohjaisten kirjanpitomenetelmien korvaajana. Digitaalisten laskentataulukoiden avulla käyttäjät voivat laskea arvot automaattisesti tehtyään muutoksia saatavilla oleviin tietoihin tarpeen mukaan. Normaalin aritmeettisen laskennan tuen lisäksi tällä hetkellä saatavilla olevissa laskentataulukoissa on myös tuki monenlaisille tilasto- ja taloustoiminnoille, jotka on rakennettu tähän yleisesti käytettyyn business intelligence -työkaluun. Taulukot ovat luultavasti laajimmin käytetyt ja helpoimmin saatavilla laajasta valikoimasta patentoituja ja avoimen lähdekoodin business intelligence -työkaluja. Ensimmäinen mikrotietokoneelle esitelty laskentataulukko oli Visicalc, jonka Lotus 1-2-3 ohitti myöhemmin. Tällä hetkellä Microsoft Excel, joka on saatavilla osana Microsoft Office Packagea, on johtava taulukkolaskentaratkaisu, jota yritykset käyttävät kaikkialla maailmassa.

Comments are closed.